Pohdin jo aikaisemmassa kirjoituksessani kuvien merkitystä lähinnä verkkojulkaisuissa. Päädyin siihen, että usein verkkouutisissa visuaaliset elementit ovat lähinnä kuvituksen muodossa. (ks. esim. http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/arkistot/talous/2010/10/1197606). Verkkojulkaisuissa kuvat ja videot usein saattavat olla myös itse "uutinen" kuten tässä esimerkissä, jossa Kim Kardashian esiintyy ilman meikkiä (http://www.iltalehti.fi/nettitv/?27334923). Iltalehden verkkolehden terveys-sivuilta huomasin kuvan, jota tahdon tässä nyt lähemmin tarkastella. Tämä kuva liittyy raporttiin, jossa on selvitetty OECD-valtioiden lihavimmat kansalaiset. Iltalehti.fi-sivuston etusivulta on kuvallinen linkki raporttia käsittelevään uutiseen. Kuvassa näkyy kaksi ihmistä, joista toinen on selkeästi ylipainoinen. Kuvan päälle on asetettu teksti "Katso, miten Suomi pärjäsi" ja kuvan alapuolella lukee "Täältä löytyvät maailman lihavimmat ihmiset". Vaikka mikään itse kuvassa ei sinänsä viittaa siihen, että kuvan ihmiset ovat olisivat todella suomalaisia, kuvan päälle asetettu kehotus "Katso, miten Suomi pärjäsi" herättää assosiaatioita siitä, että henkilöt olisivat suomalaisia. Uutinen herättää ainakin minussa pienimuotoista häpeää: voi ei, taasko me suomalaiset olemme mokanneet jossakin! Finland, zero points.
Ulla Oksanen tarkastelee artikkelissaan Maisemakuvia tietoyhteiskunnasta v. 2015 lukiolaisten piirroksia mm. näkökulman kautta. Oksanen (2007, 31) eläytyy tuottajan kuvitteelliseen katseeseen, joka tarkastelee ”maisemaa” korkealta vinosta yläkulmasta siten että horisontti jää korkealle kuvarajauksen yläpuolelle. Oksanen nostaa esiin myös Marinin ajatuksen kaikenkattavasta katseesta, jonka kautta katsoja voi kokea tilan visuaalisen hallinnan ja kontrollin tunteita (Oksanen 2007, 32).Oksanen vertaa tarkastelemaansa kuvaa myös Kressin ja Van Leeuwenin näkemykseen katseiden suunnista. Katseiden suunnat ilmentävät heidän mukaansa sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä merkitysten koodauksia. (Oksanen 2007, 33.) Kun lihavuuteen liiittyvän uutisen kuvaa tarkastellaan tästä näkökulmasta, huomataan, että kuva on otettu hieman kohteen yläpuolelta. Ei niin korkealta, että hallinnan tunteet olisivat alleviivattuja, mutta kuitenkin sen verran kohteen yläpuolelta, että katsoja saa rauhassa kokea paheksunnan ja ylenkatseen tunteita. Päällimäisenä tunteena on kuitenkin edelleen häpeä: me suomalaiset olemme yksi maailman lihavimmista kansoista.
Kun siirryn linkin kautta itse uutiseen, käsitykseni muuttuu välittömästi. Heti kuvan yläpuolella on teksti "Tuoreen raportin mukaan suomalaiset eivät olekaan muihin vertailtaessa ihan niin lihava kansa kuin mitä monesti oletamme." Kuva on Colourboxin kansainvälisestä kuvapankista, eivätkä kuvan henkilöt liity millään tavalla kyseiseen uutiseen. Se, että Suomi on listassa kahdeksantenatoista, puolessa välissä, ei herätä minussa enää mitään suurempia tunteita, koska olen niin huojentunut siitä, että kuvassa olevat ihmiset eivät olleetkaan (välttämättä) suomalaisia, ja meistä ainoastaan joka toinen aikuisikäinen henkilö on ylipainoinen.
Lähteet:
Oksanen, Ulla 2007. Maisemakuvia tietoyhteiskunnasta v. 2015 – sosiosemiotiikan näkökulmia nuorten
kuvallisiin metaforiin. Teoksessa Näkökulmia mediakasvatukseen. Kynäslahti, Kupiainen & Lehtonen (toim.) Mediakasvatuksen julkaisuja 1/2007. http://www.mediakasvatus.fi/publications/ISBN978-952-99964-1-4.pdf tark 2.10.2010
http://www.iltalehti.fi/nettitv/?27334923 tark. 2.10.2010
http://www.iltalehti.fi/terveys/2010092812419836_tr.shtml tark. 2.10.2010
http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/arkistot/talous/2010/10/1197606 tark. 2.10.2010
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti